Kun menee neljältä yöllä nukkumaan ja herää siihen kun isosisko soittaa yhdeltätoista aamulla niin voi kyllä sanoa että näin illasta rupeaa väsyttään kumman aikasin. Mutta ei pidä sen antaa vaikuttaa vaan menee vaan! Tosin tänään yliväsymyksellä oli sellai vaikutus, että saatoin jälleen puhua hiukan paljon. Sitä tapahtuu. Toivottavasti sisko, sen poikaystävä ja niiden kaveri ei saanu musta ihan tarpeekseen... :3
Mun huoneen ikkunan alla on meidän asuinrakennuksen kerhohuoneen katto ja olen jo pitkään miettinyt miten sinne menisin. Äsken sitten suunniteltiin kämppiksen kanssa, että keväällä auringon taas lämmittäessä ryömitään mun ikkunasta sinne katolle eväiden kanssa ja otetaan aurinkoa! Tää niin toteutetaan ;) Rupespa kaipaamaan lämpöä ja aurinkoa kun niitä ajatteli, joten tän päivän kuvat on vuosi sitten olleelta Istanbulin matkalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti