Rovaniemi

Hei vain! Tässä olen nyt ollut Rovaniemellä kolme päivää ja huomenna ois illala lähtö takasin kohti Helsinkiä. Toinen ihana yö junassa odottaa! Mutta sitä ennen kerkeän vielä nauttia täälä olostani ja olla enemmän oma itseni kuin paljon muualla. Perjantaina oli todellinen koomapäivä ja nukuin päivällä ehkä neljä tuntia. Illalla vuokrattiin pari leffaa ja syötiin karkkia ja juteltiin kaikenlaista. Lauantai oli sitten hieman erilainen päivä... Nukuttiin myöhään, lähettiin kaupoille ja kierreltiin ympäriinsä. Illalla sitten vähän laittauduttiin ja pienen etsimisen jälkeen päädyttiin Sfääriin. Osuttiin sinne erinomaiseen aikaan, sillä Kashmir ja Axl Smith tuli sinne esiintymään! No siellähän sitten tanssittiin monta tuntia ja oli aivan mahtavaa! ;) Ens kerralla on vuorossa Halfmoon. Tänään ollaan vaan makoiltu aamu ja iltapäivällä alkoi kuvailut. Nyt on noin neljäsataa uutta kuvaa koneella, joista pitäis karsia huonoja pois... Se on varmaan tulevan junamatkan hommia.

 

Kuvien laatu on aika huono, koska ne on kaikki otettu kännykällä...

 

 

 

 

 

Thank you

"Isn't it amazing.

How life always

turns out to be so good.

You can be broken,

be left alone,

cry your heart out.

But tomorrow is always

a new day.

Even if the sun

doesn't shine today

it might shine tomorrow.

Just sleep over the night

and you might see

how beautiful the world is.

How green are trees,

how blue is water,

how white is snow.

It just makes me smile.

The whole world.

It's so amazing.

So beautiful,

so gentle.

And I thank God

for all of it.

Of everything I have.

Everything He made for us.

Thank you."

Autumn colours

 

 

 

 

 

Unbelievable

Now I'm so tired... Thursday's post is a bit late, it's already Friday. Well imagine it's still Thursday. ;) I also missed Wednesday I was just so busy. I had to get my dress finished before I left my parents' house. Yes I make clothes. It's a lot of fun (also very horrible when something goes wrong and I have to fix it >.<). But it's nice when you can make some of your own clothes and then you get exactly the kind of dress etc. you want! But yea it's one of my hobbies.

 

This morning when I left my hometown and got on a train I faced (again!) the cruel reality of today's people. Luckily I also noticed how you can't judge anyone by their looks. So the story: I had two huge bags and one plastic bag and a handbag with me. I can tell it was pretty difficult to move with them. When I got on the train one woman opened the door for me. After that I started looking for the place where I could buy a ticket. Morning trains are always very long because then there are a lot of people on the move. I had to walk a lot and try to open many doors and even the train was full of people no-one was able to help me. They were very interested in their phones, how surprising (what's wrong with us?!). Well when I finally was about to come to the right place there was a man who noticed me and said: "Hey, now help that person." That man had a beer in his hand and he was already drunk. And it was only 7am. Think about that. What kind of person does so? But that man came and helped me. He opened the door for me when no-one of those others with their phones couldn't or cared to do so.

 

That is the story of my Thursday morning. It really made me think and I got really angry at people. How we don't care anymore and how we don't notice anything because of different reasons. One is phones. We just have to use them all the time. The end.

 

Now I'm on my way to LAPLAND!!! It's almost 1.15am and I'm sitting on a train having Rovaniemi as my destination. :) I'm going to see one of my dearest friends!! I can hardly wait I'm so happy :D But before that I have to sit here about 12 hours... Yes I'm probably gonna die. -.- But now, some pics. (BTW night+train+English=disaster, so I'm sorry for all the mistakes ;))

 

 

She is the one I'm gonna meet soon! 



 

She is just so... Awesome. o.o

 

 

Old times

I think everyone (or at least almost everyone) has had times when they have wanted to look different and then they might have done something to their hair, change their appearance with different clothes or something else. My "phase" lasted preeetty long. ;) Here are some pics from quite some time ago meaning when I was at a secondary school (about between ages 13-16).

 

I think this is when I started my seventh grade...

 

 

I just love rock music and also Japanese rock music.

 

 

At the end of our secondary school we had a day when all the seniors dressed up like kids/babies. It was a lot of fun!

 

And then we also had more formal ways to end our school. We had a lunch (at our school cafeteria...) with other seniors and of course with all of our teachers.

 

Gozo

Ajattelin laittaa muutaman kuvan parin vuoden takuisesta reissustani Gozolle. Tuleepa taas matkakuume kun kattelee kaikkia kuvia etelänmatkoista. Olin tosiaan Gozolla kolme viikkoa EF:n kielikurssilla ja oli todella hauskaa. Ei kuitenkaan ihan ilman kommelluksia selvitty tuostakaan matkasta... Oli hieman ongelmia yhdessä ravintolassa, eksyin jokin ilta muutaman ulkomaalaisen tytön kanssa Gozon pääkaupunkiin Victoriaan ja vähän sitä sun tätä muuta. Meidän suomalaisten porukassa oli muistaakseni 13 henkilöä, kaikki tyttöjä. Tietenkin muista maista tuli sitten lisää ihmisiä, mutta meillä oli hyvä porukka. :) Yhteenvetona matka oli mahtava, jäi upeita muistoja ja syvä kaipuu takaisin Gozon lämpöön. 

 

 

 

 

 

 

 

Sade

"Haluaisin osata lentää.

Lailla enkelten.

Haluaisin kellua veden pinnalla.

Kuunnella sen vaimeaa huminaa.

Haluaisin sukeltaa.

Ja pysyä siellä.

Haluaisin olla korkealla kalliolla.

Seistä tuulta vasten.

Antaa sen puhaltaa lävitseni.

Vieden pois kaikki ajatukseni,

murheeni.

Haluaisin itkeä.

Mutta en voi. En osaa.

Olen surullinen. Ja iloinen.

Haluaisin murtua. Kyetä siihen.

Heittää palaseni ilmaan.

Antaa tuulen viedä ne kauas pois.

Veden kadottaa ne aaltoihinsa.

Pisara. Toinen ja kolmas.

Katson taivaalle, mutta ei sada.

Kyynel."

 

18.12.2013

'Cause it's a new day

Onpa ollut menoa tässä viimeset kolme-neljä päivää! Oon niin kiitollinen kaikista ihanista ystävistä keitä olen saanut elämääni rikastuttamaan. Ystäviä ei ainakaan mun elämässä voi olla liikaa. :) Perjantaina vietin illan kahden kaverin kanssa jutellen ja opetellen kameran käyttöä ja lopulta yöllä mä kyllä vaan puolnukuin kun nää kaks keskusteli syvällisiä. Saattoi hieman väsyttää. Eilen näin myös yhtä kaveriani ja käytiin Flamingossa syömässä ja leffassa. Nyt on nähty Interstellar ja oli kyllä hyvä! Suosittelen jos vaan yhtään pitää scifistä ja draamasta.

 

Aivan aiheesta poiketen postaan pari vuotta vanhaa matskua. Kiitos näistä Iida ja Lotta. <3

 

 

 

 

 

 

Drawings

 

 

 

 

Siitä on kyllä paljon aikaa kun nuo piirsin... Vuosia.

 

Days outdoor

Yesterday was very fun day. :) I was with my good friend Taneli and we just walked around the center of Helsinki. After spending some time looking for one music store we finally found it just before the closing time and well... There was one guitar (the same kind of what Steve Vai plays) and of course it had to be tested.

 

Oh! And yesterday it was still so dark and black everywhere but now.. It's been snowing for hours and everything is so white and beautiful. I just love snow but unfortunately here in Helsinki winter can end up being black. :( But I hope this time snow could stay on the ground. At least for Christmas. 

 

Btw, sorry if there are mistakes in my text. ^^' I just felt like writing in English so here I go!

 

 

 

There was some man playing different melodies with bottles filled with water. He was so good!!

 

 

I see that little smile on his face ;) (he was like in a third heaven, for real!)

 

 

It had just started snowing when I took this so there's not so much snow in the picture. (I just love my coat :D It came from China today.)

 

Olen ja en

Asiaa tasan vuosi sitten.

 

"Seison kadulla. Se on vanha ja päällystetty kivillä. Tallattu.

Ympärilläni vilisee ihmisiä, mutta en tunne heistä ketään.

Katson heitä. Heidän ilmeitään, käytöstä, vaatteita.

Millainen menneisyys heillä on? Mitä he ovat kokeneet elämässään?

Miksi he ovat täällä? Käännyn ympäri. Pyörin, katse kohotettuna taivaaseen.

Tuhannet tähdet loistavat pimeässä. Suljen silmät enkä ole enää olemassa.

Itken. Suru täyttää kehoni. Se puristaa lujaa saaden minut luhistumaan.

Kyyneleet eivät lopu. Haluaisin huutaa apua, mutta minusta ei lähde ääntä.

Olen yksin. Kukaan ei näe minua, kuule minua, tunne minua.

Ei ole auttajaa. Revin itseni ylös ja avaan silmät.

Neonvalot häikäisevät, ihmiset valuvat eteenpäin ilman määränpäätä, katu jatkuu.

Katson ympärilleni. Olen ja taas en."
 

Morning glory

 

 

 

Ja vain koska satuin törmäämään näin mahtavaan videoon (jota en siis omista), on se pakko laittaa tänne! Ja onhan siinä yksi parhaista urheilumuodoista eli juoksu :)

 

https://www.youtube.com/watch?v=vEEKTsw83Ng&list=UUupmKuPWDY3HWVAS1_9wbOA&noredirect=1

 

Löytöjä lukioajoilta

 

 

 

 

Kiitos rakas kaunis mallini Leena :)

 

 

Onni on pienissä asioissa

Katoin tossa tällaisen videonpätkän. En tiiä miten se tohon nyt tulee, mutta linkki ainakin löytyy ja suosittelen varsinkin kaikille naisille katottavaks, miksei miehillekin, mutta naisille se on suunnattu.

 

http://vimeo.com/111551841

 

Tuo on ihana. Oli ihana kuulla noin nuorilta pojilta jotain noin kaunista. Harvemmin sitä tapahtuu ja koko videon ajan vaan hymyilin. Se oli todella suloinen ja koskettava. Propsit noille pojille ja kaikille videota tehneille. :)

 

On todella tärkeää saada kuulla aina vähän väliä jotain positiivista itsestään. Se pitää mielen iloisena ja jokainen pienikin sana voi olla koko päivän pelastus. Itselleni sanat, joilla on todella merkittävä vaikutus ovat 'tärkeä', 'kaunis', 'rakas' ja 'ihana'. Totta kai on paljon muitakin, mutta kun kuulee olevansa jollekin tärkeä, sillä on aivan erityinen merkitys. 'Hän todella välittää minusta'. Minulle se on yksi maailman tärkeimpiä asioita. Ihmiset eivät kyllä liikaa jakele näitä sanoja ympäriinsä, se on harmi. Ei saisi koskaan antaa lähimmäistensä unohtaa sitä, kuinka tärkeitä he ovat.

 

Sain kokea tässä ehkä viikko sitten aivan ihanan asian. Olin junassa matkalla koululle ja seisoin ovien vieressä. Viereisellä penkillä istui joku poika, joka ei kiinnittänyt minuun mitään huomiota. Juna pysähtyi sitten hänen asemalleen ja tämä poika nousi penkistään ovia kohti. Minun kohdallani hän yhtäkkiä kumartui jalkojeni juureen ja katsoin alas häneen että mitäs nyt. Huomasin tiputtaneeni lapaseni lattialle. Poika nosti minulle lapaseni ja hämilläni sopersin 'kiitos', mihin sain vastaukseksi hymyn ja 'ole hyvä'. Tämän jälkeen olin yhtä hymyä lähes koko loppupäivän. Pienilläkin teoilla voi olla aivan uskomaton merkitys ja tämä tapaus ilman pienintäkään vähättelyä pelasti päiväni! Olen mielettömän onnellinen tästä pojasta, vaikka en hänestä mitään tiedäkään ja vain kerran törmäsin häneen.

 

 

No 1.

Ensimmäinen postaus... Että kun on vaikeeta kirjottaa taas! Noh, ajattelin ruveta postaamaan kaikenlaisia juttuja, pääasiassa varmaan kuvia, asioista mistä pidän ja erityisesti kaikkea "taidetta" mitä olen tehnyt tai tulen tekemään.

 

Viime lauantaina teki todella paljon mieli vaan piirrellä naamaan jotain ja sitten vähän stailata ja kuvata. Tällasta muun muassa syntyi.